Eric Ries esittelee suositussa vuonna 2011 julkaistussa kirjassaan The Lean Startup: How Today’s Entrepreneurs Use Continuous Innovation to Create Radically Successful Businesses menetelmiä yritys- ja palveluideoiden nopeaan ja iteratiiviseen testaamiseen. Uutta palvelua tai tuotetta rakennettaessa on luonnollisesti olemassa riski, että valmis palvelu ei ole riittävän houkutteleva konseptiltaan tai hinnaltaan loppuasiakkaille. Riesin filosofian mukaan tätä riskiä voidaan merkittävästi pienentää tekemällä projektin alussa nopeita, oikein suunniteltuja kokeiluja. Investointipäätös uuden palvelun rakentamisesta tehdään vasta, kun ensin mahdollisimman nopeasti ja pienin investoinnein on selvitetty, onko idealla kysyntää markkinoilla.
Kun organisaatiolle on kehittynyt kyvykkyys kokeilla ideoita nopeasti, tuo se myös rohkeutta työntekijöille organisaation eri tasoilla esittää uusia ideoita. Organisaatio oppii, että ideat viedään eteenpäin käyttäen Lean Startup -ideologian mukaisia systemaattisia kokeiluja, jotka analysoidaan ja kokeilujen tulokset kommunikoidaan sidosryhmille.
Kokeilun epäonnistuminen on yhtä hyvä tulos kuin onnistuminen, kun se perustuu asiakkaita osallistamalla kerättyyn tietoon, jota voidaan hyödyntää jatkossa.
Lean Startup -henkinen kokeilukulttuuri on myös tehokas tapa päivittäisen työn fokuksen ja tuottavuuden kasvattamiseksi. Ja toisinpäin; keskittyminen on elinehto kokeilukulttuurille, sillä nopeiden iteraatioiden läpivienti ja analysointi vaatii huomattavasti keskittymistä.
Organisoituminen
Pientä startup-yritystä isommissa organisaatioissa on yleensä useita rinnakkaisia kehityshankkeita käynnissä samaan aikaan. Lean Startup -menetelmiä soveltava yritys voi resurssoida jokaiselle kehityshankkeelle oman itseohjautuvan tiimin, jolle on asetettu yrityksen ydinbisnekseen liittyvä, mitattava tavoite.
Tiimeillä on päätäntävalta ja vastuu ideoida ja tutkia konsepteja, jotka toteuttamalla liiketoiminnalliset tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Nopean etenemisen varmistamiseksi tiimi roolitetaan niin, että kaikki tarvittavat osaamisalueet ovat edustettuna. Jos puhutaan digitaalisista palveluista, usein tämä tarkoittaa minimissään business-, design- ja koodaustaitoja. Pieni tiimi pystyy tekemään päätöksiä nopeammin, joten 3-5 henkilöä on sopiva määrä.
Usein itseohjautuva tiimi aikatauluttaa oman työskentelynsä tarkoituksella huomattavan tiiviiksi projektin alkuvaiheessa. Tämä poistaa tiimin jäsenten välistä pohdintaa ja pakottaa etenemään nopeasti kohti asiakaskohtaamista.
Itseohjautuvan tiimin päätöksen teko perustuu faktoihin: käyttäjätietoa kerätään asiakkaita kohtaamalla ja analytiikkaa hyödyntämällä.
Pieni muutaman hengen startup-yritys työskentelee käytännössä jatkuvasti intensiivisesti yhdessä, joka luo hyvät edellytykset keskittymiseen. Vähän suuremmassa organisaatiossa työntekijöillä on usein muitakin tehtäviä, joten intensiivipäivien määrää on järkevää rajoittaa esimerkiksi kahteen päivään viikossa. Intensiivipäivien ulkopuolella tiimin jäsenet tekevät omaan osaamisalueeseensa kuuluvia tehtäviä, jotka liittyvät tiimin projektiin, tai muuhun yrityksen toimintaan.
Intensiivistä kokeilua
Intensiivipäivien konkreettisena tavoitteena on kerätä käyttäjätietoa oikeilta asiakkailta. Käyttäjätiedon kautta voidaan selvittää, onko uudessa konseptissa tai toimintoideassa markkinapotentiaalia todellisessa käyttäjäkunnassa. Jotta käyttäjätietoon päästään käsiksi nopeasti, työpajoissa pyritään keskittymään ns. ”early adopter”-asiakasryhmän ongelmien ratkomiseen. Heitä lähestymällä, tiimi voi nopeasti kerätä signaaleja idean vetovoimasta.
Kun early adopterit ovat ”koukussa”, pyritään asiakasryhmää laajentamaan uusilla kokeiluilla.
Asiakasryhmän valinnan jälkeen mietitään, mikä on tärkein asia, joka voi estää idean onnistumisen, ja keskitytään siihen. Näin myös kokeilut pysyvät pieninä ja niiden rakentaminen ei vie liikaa aikaa. Koska on tärkeä edetä nopeasti, kokeiluja pyritään tekemään pienissä iteraatioissa, keskittyen kriittisimpään haasteeseen kerrallaan.
Haastavaksi prosessin tekee se, että jokaisen kokeilun tulisi näyttää asiakkaan näkökulmasta houkuttelevalta, muuten asiakkaan reaktio voi olla vääristynyt.
Kokeilussa idea naamioidaan toimivaksi palveluksi tilanteeseen sopivalla tavalla niin, että toteutukseen käytetään tunteja mahdollisimman vähän. Käytännössä puhutaan esim. mainosmateriaaleista, prototyypeistä tai erilaisista ”ennakkomyynti” -aktiviteeteista. Altistetaan idea oikeille potentiaalisille asiakkaille niin, että voidaan arvioida asiakkaiden todellista kiinnostusta liikeideaa kohtaan.
Hyötyjä koko organisaatiolle
Kun Lean Startup -ajattelun ja itseohjautuvan tiimin potentiaali onnistutaan hyödyntämään, voidaan muutamassa päivässä kerätä sama määrä asiakasymmärrystä, joka perinteisiä kehitysmalleja hyödyntäen olisi todettu vasta useamman viikon kehitystyön jälkeen.
Luotettava mittaaminen on kriittinen osa Lean Startup -työskentelyä, sillä asiakasymmärrys täytyy kerätä ja mitata huolellisesti, jotta tiimin päätökset perustuvat validoituihin faktoihin.
Tavoitteena on minimoida ylhäältä ja sivusta tulevat ”musta tuntuu” -päätökset.
Kun Lean Startup -tiimeihin otetaan mukaan ihmisiä organisaation eri puolilta, menetelmäosaaminen leviää. Parhaassa tapauksessa ajan myötä yritys alkaa soveltaa Lean Startup -menetelmiä laajemmin toiminnassaan.
Ajattelutapaa voi hyödyntää kaikessa kehitystyössä, koski se sitten esim. tuotekehitystä, markkinointia tai HR-palveluita. Kun yrityskulttuuri tukee itseohjautuvien tiimien kokeilujen onnistumisten ja epäonnistumisten avointa jakamista esim. yhteisissä tilaisuuksissa, on kasassa hyvä pohja koko organisaation laajuiselle innovaatiotoiminnalle.